vieraskynä | Maritta Hämäläinen
Elämä heittelee, koskaan et voi tietää mitä huominen tuo tullessaan, mutta mukana on vain mentävä/pysyttävä. Olen tämän elämän aikana nähnyt ja kokenut monenlaista. Tässä on elämäni tarina koulutuksen ja opiskellun osalta, jossa kerron valinnoista, joita olen tehnyt ja tulen tekemään tulevaisuudessa.
Alkuperäinen unelma työelämästä
Historiastani sen verran että olen koulutukseltani tarjoilija (2009), sitä ennen valmistuin autokorikorjaajaksi 2003. Asiakaspalvelutyö on kuitenkin aina olut se, joka vetää puoleensa. Työkuviot ovat menneet pätkätöiden ja välillä vähän pitempien työsuhteiden merkeissä. Niiden välissä olen aina järjestänyt itselleni jotain opiskeltavaa. Lähtenyt mukaan melkein mihin tahansa, mikä vähänkään on kiinnostunut. Menneisyydestäni löytyy niin puhelinmyyjäkoulutusta, kuin lisäkoulutusta ravintola-alalle, yrittäjäkurssia ja työnhakukoulutusta, tässä nyt muutamia mainitakseni. Itseni kehittäminen on ollut aina tärkeää. Jokaisesta koulutuksesta ja kurssista olen ollut vain kiitollinen, koska jokainen on antanut jotain tähän elämään.
Mitäs sitten kun tilanne muuttuu, yllättäen mutta silti tiedostaen totuuden?
Tämän päivän tilanne on sellainen, että olen 41-vuotias ja alanvaihdosta olen joutunut miettimään ja pohtimaan toden teolla. Terveyteni ei enää anna mahdollisuutta toimia unelmieni alalla. Sain reumadiagnoosin reilu kaksi (2) vuotta sitten, lisäksi sairastan syvää vaikeaa endometrioosia. Yhdistelmä on erittäin haastava, toinen tarvitsee liikuntaa ja toinen ei anna.
Tilannettani on selvitelty niin lääkäreiden, työvoimatoimiston, ammatinvalinta psykologin, kuin Kelan ja työeläkeyhtiön kanssa yhteistyössä. Olen kiitollinen saamastani tuesta jokaiselta taholta. Tämänhetkinen tilanne on se, että teen yhteistyötä työeläkeyhtiön kanssa. Tulevaisuus pelottaa, mutta usko on vahva siihen, että löydän paikkani.
Työvoimatoimiston kautta pääsin ammatinvalinta psykologille, jonka avulla pääsin lähemmäksi ajatusta tulevaisuuden ammatistani. Nyt sitä työtä jatketaan työeläkelaitoksen avulla, suunnitelmien lukkoon lyömiseksi. Lisäksi sain tehtyä ammatinvalintapsykologin vastaanotolla lukitestit, joilla sain varmistuksen lukihäiriöstä. Todistuksen avulla voin saada tukea tehtävien suorittamiseen opiskeluaikana.
Alustavana ajatuksenani olisi valmistua merkonomiksi lähivuosina. Tämä ammatti antaa mahdollisuuden toimia monenlaisissa tehtävissä ja antaa pohjaa tulevaisuuden suunnitelmille. Aluksi merkonomintutkinto tuntui ahdistavalle. Olin todella ”skeptinen” sen suhteen. Ajattelin että se on vain numeroiden pyörittämistä tietokoneen ääressä, kahdeksan (8) tuntia päivässä. Ammatinvalintapsykologi antoi kuitenkin avaimet avartaa ajatusmaailmaa. Hoksasin että tämä voisi ehkä sittenkin olla se reitti, joka antaa mahdollisuuden edetä melkein mihin vain.
Luota intuitioon ja elämään itseensä
Oli sinun tilanteesi mikä tahansa apua saa, pitää vain rohkeasti pyytää. Ei pidä jäädä yksin, koska ulkopuolinen voi auttaa avartamaan ajatusmaailmaa, oli se asia mikä tahansa. Minun on pitänyt opetella luottamaan intuitioon ja siihen että elämä kantaa. Unelmia pitää aina olla. Jos oikein uskoo ja uskaltaa, niin tavoitteeseen pääsee.
Opiskelu, se ei aina ole helppoa ja mukavaa. Se että suoritat tutkinnon, OLE YLPEÄ ITSESTÄSI! Minä en ole valmistunut kaikista tutkinnoista ns. opiskeluajan puitteissa. Valmistunut olen silti kaikista ja olen kiitollinen siitä sitkeydestä minkä olen löytänyt itsestäni. Kun löydät alan joka sinua oikeasti kiinnostaa, opiskelu sujuu melkein kuin itsestään. Tiedän sen omalta kohdaltani, tarjoilijakoulutuksessa. Opiskelu ei koskaan mene hukkaan. Melkein kaikkea voi hyödyntää jossain kohtaa työelämää, kuin myös sen ulkopuolella.
Ja ohjaavalle taholle haluan sanoa, että olkaa avoimin ovin ja mielin, meitä on varmasti paljon ketkä tarvitsevat ohjausta elämässään. Omalta osaltani; KIITOS, olen saanut hyvää tukea ja ohjausta tulevaisuuttani varten.