Kainuussa on työvoimapula mutta myös työnhakijoita monenlaiseen työhön, rekrytoinnin tueksi löytyy monipuolisesti palveluita
Kainuu on toipunut koronapandemian vaikutuksista nopeammin kuin yksikään muu maakunta työttömyyden kehityksen osalta. Kainuussa oli lokakuun lopussa 3 120 työtöntä työnhakijaa, mikä on 7 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Kasvuprosentti oli selkeästi ELY-alueiden pienin – seuraavaksi vähiten kasvua tuli Etelä-Savossa, 15 %, ja koko maassa työttömyys lisääntyi 39 %. Kainuun työttömyydessä ei ole odotettavissa suurta lisäystä lähikuukausina, vaikka koronatilanne luokin epävarmuutta.
Kun iso osa muusta maasta miettii, miten huomattavasti kasvanut työttömyys saadaan palaamaan lähelle koronakriisiä edeltäviä lukuja, Kainuussa katseita tulee kääntää koko maan vaikeimman työvoimapulan ratkaisemiseen. Tilastokeskuksen työnantajahaastatteluun viimeisen vuoden aikana vastanneista kainuulaisista työvoimaa etsineistä toimipaikoista peräti 57 % ilmoitti kokeneensa ongelmia työvoiman saannissa edeltävän 12 kuukauden aikana. Tämä oli selkeästi eniten koko maassa ja keskiarvo oli 41 %. Ammattibarometrin mukaan Kainuussa on suurin pula sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöistä, siivoojista, kodinhoitajista, rakennussähköasentajista, erityis- ja lastentarhanopettajista sekä ravintola-alan työntekijöistä. Pulaa osaajista on lisäksi mm. kaivannais-, ICT-, metalli- ja metsäalalla.
Keinoja tilanteen helpottamiseen ovat mm. maakunnan veto- ja pitovoiman parantaminen ja koulutuksen kehittäminen. Työmarkkinoille tulevien nuorten määrä on Kainuussa vuosittain noin 500 henkeä eläköityviä pienempi, ja työvoimapulaa on erittäin haastavaa ratkaista pelkästään kotimaisella työvoimalla vastaisuudessakaan. Työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan huomattavasti lisää. On myös tärkeää parantaa työllisyyttä niissä ryhmissä, joissa se on nyt muita alhaisempi – näitä ovat mm. ikääntyneet, pelkän perusasteen koulutuksen varassa olevat, osatyökykyiset, vammaiset ja osa maahanmuuttajataustaisista.
Tilanne on siis haastava rekrytointiongelmien osalta, mutta Kainuussa oli kuitenkin työnhakijoita lokakuun lopussa 8 631, joista 39 % oli työssä avoimilla työmarkkinoilla ja 36 % työttömiä. Heistä löytyy tekijöitä monenlaisiin tehtäviin. Kuvista 1-3 näkyy työnhakijoiden ammattijakauma, koulutustaso ja ikärakenne. Nostona työnhakijoiden profiilista, että heistä 23 % oli palvelu- ja myyntityöntekijöitä ja 17 % rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöitä. 59 %:lla oli toisen asteen ja 18 %:lla korkea-asteen koulutus. 20 % oli alle 30-vuotiaita ja 42 % 50-vuotiaita tai vanhempia. Miehiä työnhakijoista oli 52 %, naisten osuuden ehkä arvaattekin.
Kuvio 1. Työnhakijat ammattiryhmittäin Kainuussa, lokakuu 2020.
Kuvio 2. Työnhakijat koulutusasteittain Kainuussa, lokakuu 2020.
Kuvio 3. Työnhakijat ikäryhmittäin Kainuussa, lokakuu 2020.
Ulkomaalaisia työnhakijoista oli 582 eli 7 %. Heistä 20 % oli palvelu- ja myyntityöntekijöitä ja 11 % rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöitä. Toisen asteen koulutus oli 30 %:lla ja korkea-asteen 19 %:lla. Alle 30-vuotiaita oli 27 % ja 30-49-vuotiaita 49 %. Ulkomaalaisista työnhakijoista työttömiä oli 109 ja ulkomaalaisten työttömyysaste 18,8 %, mikä oli koko maan neljänneksi matalin. Kuitenkin parantamisen varaa on ja maahanmuuttajien työllisyyden nostaminen on yksi ratkaisu työvoimapulaan työperäisen maahanmuuton kasvattamisen lisäksi. Monella maahanmuuttajalla kielitaito on hyvällä tasolla, mutta heikommallakin kielitaidolla pärjää varmasti monissa tehtävissä. Kannustankin työnantajia kokeilemaan maahanmuuttajien palkkaamista, jos niin ei ole vielä tehty.
Osatyökykyisten työllisyydessäkin on Suomessa petrattavaa. Tarkkaa tietoa Kainuun osatyökykyisten määrästä ei ole, mutta pitkäaikaissairaita ja vammaisia työnhakijoita oli lokakuun lopussa 1 167, joista työttömiä 478. Pitkäaikaissairaista ja vammaisista työnhakijoista 24 % oli palvelu- ja myyntityöntekijöitä sekä 13 % rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöitä. 60 %:lla oli toisen asteen koulutus ja korkea-asteen 12 %:lla.
Työnantajille on tarjolla paljon erilaisia palveluita rekrytoinnin tueksi
ELY-keskus sekä TE-toimisto voivat tukea työnantajia rekrytoinnissa monin eri tavoin, tässä lyhyesti kuvattuna joitakin palveluita. TE-toimiston Avoimet paikat -palvelu on Suomen käytetyin rekrytointipalvelu, ja sinne kannattaa ehdottomasti ilmoittaa avoimia työpaikkoja. TE-toimisto voi myös esitellä työnantajalle työnhakijaehdokkaita avoimeen työpaikkaan, eikä paikkoja tarvitse välttämättä laittaa julkiseen hakuun. Palkkatukea voi saada palkattavan henkilön osaamisen puutteiden, vamman tai sairauden perusteella. Osatyökykyisen palkkaamisen mahdollistamiseen on tarkoitettu työolosuhteiden järjestelytuki.
Työntekijöiden kouluttamiseenkin on tarjolla tukea, RekryKoulutuksessa työnantaja voi kouluttaa uusia työntekijöitä, jos ammattitaitoisia tekijöitä ei löydy ja TäsmäKoulutus on tarkoitettu nykyisen henkilöstön osaamisen parantamiseen. RekryKoulutuksessa työnantajan maksuosuus koulutuksesta on vain 30 % ja TäsmäKoulutuksessa 30-50 % työnantajan koosta riippuen. Eikä kannata unohtaa oppisopimuskoulutusta, jossa voi opiskella ammatillisen tutkinnon tai tutkinnon osia ja pääosa opinnoista järjestetään käytännön työtehtävissä työpaikalla. Oppisopimuskoulutukseenkin voi saada palkkatukea ehtojen täyttyessä.
EURES puolestaan auttaa rekrytoinnissa Euroopasta. Palvelun avulla työnantaja mm. löytää sopivan kohdemaan sekä saa tukea työpaikkojen markkinoinnissa, messuille osallistumisessa ja rekrytointitilaisuuksien järjestämisessä sekä työntekijöiden Suomeen muutossa. Taloudellista tukeakin voidaan myöntää mm. EU-maasta tulevan työntekijän perehdyttämiseen. TE-toimistosta saa neuvontaa myös Euroopan ulkopuolisten maiden työntekijöiden rekrytointiin liittyvissä asioissa.
Ja viimeisimpänä muttei vähäisimpänä, RekryKainuuLiven avulla voi rakentaa työnantajamielikuvaa. Hanke auttaa rekrytointiprosessissa, avoimista työpaikoista ja yrityksestä voidaan kertoa työnhakijoille livelähetysten ja videon muodossa. Suorat rekrytointilähetykset (TE-live) ja videot (Uralla-videot) mahdollistavat näkyvyyden myös maakunnan ulkopuolella aina ulkomaita myöten. Palvelu on maksuton.
Koronakriisi on tuonut merkittäviä haasteita elinkeinoelämälle, mutta niistä on selvitty Kainuussa hyvin. Työvoimapulaankin löytyy paljon ratkaisuja, ota meihin yhteyttä niin autamme mielellämme!
Yhteystiedot
Kainuun TE-toimisto, työnantaja- yritysasiakkaat, puh. 029 503 9001.
Rekry- ja TäsmäKoulutus: Kainuun TE-toimisto, asiantuntija Pentti Hyypijev, puh. 029 503 9031 ja Kainuun ELY-keskus, johtava asiantuntija Anne Ristioja, puh. 029 502 3582.
EURES: Kainuun ELY-keskus, Team Finland kasvu- ja kansainvälistymiskoordinaattori Mari Möttönen, puh. 029 502 3570, ja Kainuun TE-toimisto, asiantuntija Anna-Elina Kyllönen, puh. 029 503 9054.
RekryKainuuLive: projektipäällikkö Kristi Loukusa, puh. 050 3967 454, ja mediavastaava Jani Hyvönen, puh. 050 3964 690.