vieraskynä | Kati Nevalainen, Maiju Hyttinen & Johanna Sirviö
Ennakoinnissa ja menestyksen kanavoinnissa tarvitaan monenlaista tietoa – myös työkyvyn osalta. Mitä työkykytieto on? Se on perusteltua tutkimustietoa siitä mitä työkykyyn liittyy, mutta ennakoinnin kannalta ennen kaikkea sitä mitä työyhteisössä tapahtuu. Konkreettisen mittaamisen ja havainnoinnin avulla työkyky saadaan näkyväksi yrityksen arjen toiminnassa. Työkykytietoa voidaan käyttää myös ennakoinnin välineenä. Mittareina työkyvyn konkretisointiin voidaan käyttää esimerkiksi sairauspoissaolotilastoa ja työhyvinvointikyselyjä. (1) Kuka näitä lukuja teillä seuraa ja hyödyntää?
Työkykyjohtaminen on noussut arvoon arvaamattomaan. On tärkeää huolehtia työntekijöiden työkyvystä, koska huono terveydentila tai työkyky, joilla on yhteys liian suuriin vaatimuksiin työssä tai toimintakyvyn heikkenemiseen, voivat lisätä tyytymättömyyttä, kielteistä suhtautumista tai motivaatiota jatkaa työssä. Stressiä voi aiheuttaa työn fyysinen kuormitus, sosiaalinen kuormitus että henkinen kuormitus. Altistuminen ylikuormittaville tilanteille, vähäinen esimiestuki ja huonot vaikutusmahdollisuudet työssä on yhdistetty tutkimusten mukaan suurentuneeseen työntekijöiden sairastumisriskiin esimerkiksi masennukseen, ahdistuneisuuteen, henkiseen uupumiseen sekä sydän- ja verisuonisairauksiin sekä riippuvuussairauksiin. Kun taas myönteiset kokemukset lisäävät psyykkisiä voimavaroja, ja vaikuttavat arvoihin, asenteisiin ja motivaatioon. (3) Terveyden edistäminen sekä työkyvyn tukeminen ja ylläpitäminen vaatii toimenpiteitä niin yksilöltä, työyhteisöltä kuin yhteiskunnalta.
Työkykyyn vaikuttaa terveys ja toimintakyky, asenteet, arvot ja motivaatio, ammatillinen osaaminen ja työhön liittyvät tekijät. Myös perhe, lähiyhteisö ja koko yhteiskunta on tärkeä huomioida työkyvyn tukemisessa yksilöllisesti kaikissa elämänvaiheissa. Perhe ja lähiverkosto tukevat työssä jaksamista ja sosiaalisia voimavaroja, kun taas ristiriidat kotiasioiden ja työelämän välillä usein heikentävät työkykyä. Hyvällä työkyvyllä on vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin myös työn ulkopuolella aina eläkevuosiin ja kuolemaan asti. (2)
Menestyvä yritys huolehtii työntekijöistään ja työntekijöiden hyvinvointia voidaan tukea monin keinoin. Tärkeää on, että työkykyjohtaminen on tunnistettu ja kirjattu osaksi yrityksen strategiaa, johon kuuluu varhaisentuen toimintamalli. Varhaisentuen mallissa lähiesimies on avainasemassa tunnistamassa ja ratkaisemassa tilanteita, jotka voivat johtaa työkyvyn alenemiseen jo ennen kuin sairauspoissaoloja ilmenee. Tehostetussa tuessa verkostoyhteistyöllä haetaan ratkaisuja työkyvyn tukemiseksi laaja-alaisemmin. Tällöin yhteistyötä voidaan tehdä muun muassa perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, kuntoutuslaitosten, työ- ja opetushallinnon, sosiaalivakuutuksen, sosiaalihuollon sekä työsuojeluviranomaisten kanssa. (4)
Työurien jatkumisen kannalta merkityksellistä on, miten työkyvyn madalluttua työtä voidaan muokata, jotta työtä voisi jatkaa edelleen tuottavasti. Sairauspoissaolojen hallinta, varhaisentuen toiminta, yksilöllinen työkyvyn tukeminen ja työssä olevilla työterveysneuvottelut ovat tärkeitä työ- ja toimintakyvyn ylläpitämisessä. (4,5)
Te-palveluiden työkykykoordinaattorit olemme työkykyosaajia. Olemme tukena työllistymiseen liittyvissä asioissa, tuemme työssä olevia, työhön palaavia ja annamme neuvoa kuntoutukseen liittyvissä asioissa. Voimme myös tukea yritystä työn muokkaamisen suunnittelussa. Otathan meihin yhteyttä, jos voimme auttaa sinua!
Vieraskynä | Asiantuntijat:
Kati Nevalainen, työkykykoordinaattori, Kainuun Te-palvelut
Maiju Hyttinen, työkykykoordinaattori, Keski-Suomen Te-palvelut
Johanna Sirviö, työkykykoordinaattori, Lapin Te-palvelut
Lähteet:
- Työkykyjohtaminen. Varma 2020. Osoitteessa: www.ilmarinen.fi/tietoa-ilmarisesta/ajankohtaista/blogit-ja-artikkelit/blogikirjoitukset/kari-pekka-martimo/osittain-vai-riittavan-tyokykyinen/
- Mäkitalo J. Työkyvyn ulottuvuudet. Teoksessa Martimo K-P, Antti-Poika M, Uitti J. (toim.) Työstä terveyttä. Porvoo. Työterveyslaitos 2010
- Rokkanen T. Työterveyshuollon ja työpaikan yhteistyö työpaikan tarpeiden arvioinnissa. Väitöskirja. Helsingin yliopisto 2015
- Juvonen-Posti P, Joensuu M, Reiman A, Heusala T, Takala E-P, Ahonen G. Työkykyjohtaminen -johdettua yhdessä tekemistä. Tapaustutkimus käytännön johtamismenettelyistä ja taloudellisesta vaikuttavuudesta kunnallisessa liikelaitoksessa. Juves print, Tampere. Työterveyslaitos 2014
- Martimo, Kari-Pekka 2020: Osittain vai riittävän työkykyinen? Blogi. Ilmarinen. Osoitteessa:www.ilmarinen.fi/tietoa-ilmarisesta/ajankohtaista/blogit-ja-artikkelit/blogikirjoitukset/kari-pekka-martimo/osittain-vai-riittavan-tyokykyinen/