Noususuhdanteessa monien yritysten tilanne näyttäytyy aikaisempaa valoisempana myös Kainuussa, ja myös pahin työttömyys on taittumaan päin. Kesällä 2018 Kainuun liiton ja Kainuun Etu Oy:n RekryKainuu -hankkeen teettämässä kyselyssä noin 70 % Kainuun työnantajaorganisaatioista arvioi toimintansa kasvavan vuoteen 2022 mennessä.
Maailman laajuiset trendit tukevat Kainuun kärkitoimialojen kasvua, mikä näkyy merkittävinä investointisuunnitelmina. Liikenteen sähköistyminen ja mineraalien kasvava kysyntä luovat uusia työpaikkoja ja matkailu kasvaa maailmalla voimakkaasti. Verkkokaupan lisääntyminen ja tarve korvata muovia puupohjaisilla tuotteille lisää kysyntää metsäteollisuuden tuotteille. Myös uusiutuvan energian rooli kestävässä energiantuotannossa kasvaa edelleen. Joukkoliikenteen kehittäminen edellyttää lisää raidekalustoa ja myös peliala kasvaa voimakkaasti.
Kainuun positiivisena haasteena ovat hyvät kasvunäkymät ja ilkeänä haasteena runsas työvoiman eläköityminen ja pienevät työmarkkinoille tulevat ikäluokat. Työikäisten määrä laskee Kainuussa nopeasti.
Kainuun työmarkkinoilta poistuu eläkkeelle vuoteen 2030 mennessä noin 5 700 henkilöä eikä paikallinen työvoima riitä tilastokeskuksen väestöennusteiden toteutuessa eläköitymisen myötä vapautuviin työpaikkoihin. Kaksi kolmannesta FCG:n selvityksessä tekemään kyselyyn vastanneista kainuulaisista yrityksistä ei kuitenkaan pitänyt eläköitymisiä ongelmana, joten nopeasti pienevien ikäluokkien haasteeseen ei ole vielä täysin havahduttu. Työllisten lisäksi myös entistä useampi yrittäjä saavuttaa eläkeiän. Kainuun yrittäjistä kolmannes kuuluu ikäluokkaan 55-64-vuotta. Lisäksi Kainuuseen on syntymässä tuhansia uusia työpaikkoja teollisten investointien myötä. Kainuussa on siis nyt ja tulevaisuudessa tarjolla runsaasti töitä ja mahdollisuuksia yrittää.
FCG:n tekemän selvityksen positiivisimmissa skenaarioissa työpaikkojen määrä kasvaisi Kainuussa jopa yli neljällä tuhannella vuoden 2015 tasosta vuoteen 2030. Taantumaskenaariossa työpaikkojen lasku olisi toisaalta lähes tuhat henkilöä.
Kaikissa tehdyissä skenaarioissa työpaikkoja vähenee julkisesta hallinnosta sekä tukku- ja vähittäiskaupasta. Näillä aloilla tarvitaankin aktiivista uudelleenkouluttautumista kasvaville aloille. Vastaavasti kaikissa skenaarioissa työpaikkojen määrä kasvaa terveys- ja sosiaalipalveluissa sekä hallinto- ja tukipalveluissa. Teollisuuden, rakentamisen, majoitus- ja ravitsemustoiminnan ja kiinteistöalan työpaikkojen määrä kasvaisi jo perusskenaariossa, jossa työpaikkojen kokonaismäärä kuitenkin vähenisi hieman.
Suunnitteilla olevien kaivos- ja metsäteollisuuden investointien toteutuessa työpaikkojen määrää kasvaisi kuitenkin selvästi. 2020-luvun alkuun on Kainuussa suunnitteilla investointeja, joiden työpaikkavaikutus välillisten työpaikkojen kanssa olisi jopa 3000 työpaikkaa. Kotimainen työvoima ja tuottavuuden nouseminen ei todennäköisesti riitä, joten työvoimaa on etsittävä myös ulkomailta sekä kehitettävä alihankintaketjuja.
Kainuun kehitykseen liittyy myös paljon ulkoisia tekijöitä, joiden osalta tilanne voi muuttua nopeasti. Yksi keskeinen muuttuva tekijä on metalliraaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen voimakas vaihtelu ja kauppasotien uhka. Tulevaisuudessa harjoitettavan aluepolitiikan suuntauksilla ja erityisesti liikennepolitiikalla on suuria vaikutuksia Kainuun menestysmahdollisuuksiin.
Työvoimatarpeeseen vastaaminen edellyttää useita perinteisiä arjen viihtyisyyden kehittämiseen ja alueen saavutettavuuteen tähtääviä ratkaisuja sekä joustavia toimenpiteitä.
Kajaanin ja maakunnan muiden kuntien on pärjättävä viihtyisänä ja elinvoimaisena asuinpaikkana muiden kaupunkien joukossa, muuten koko alueen pito- ja vetovoima jää vajaaksi. Työttömät ovat merkittävä työvoimapotentiaali ja myös vajaatyökykyisyys on nähtävä mahdollisuutena. Poismuuton vähentäminen ja myös paluumuuton edistäminen muodostuvat keskeisiksi toimenpiteiksi. Muuntokoulutusta kasvualoille on vahvistettava yhteistyössä yritysten kanssa.
FCG:n tutkija Jarno Parviainen esitteli selvityksen Kajaanissa maanantaina 19.11.2018.
Kainuun työvoimatarpeen ennakointi — Kainuun vahvuudet, haasteet ja työvoimatarve toimialoittain -selvitys on luettavissa täällä!
Lisätiedot:
Jouni Ponnikas
Aluekehitysjohtaja
Kainuun liitto
Puh. 040 5740804
jouni.ponnikas@kainuu.fi
Heikki Miettinen
Tutkimuspäällikkö
FCG Konsultointi Oy
Puh. 0500 762675
heikki.miettinen@fcg.fi
Kari Kinnunen
Projektipäällikkö
RekryKainuu -hanke
Kainuun liitto
Puh. 044 4100 727
kari.ju.kinnunen@kainuu.fi
Jarno Parviainen
Tutkija
FCG Konsultointi Oy
Puh. 050 436 1473
jarno.parviainen@fcg.fi