vieraskynä | Johanna Sirviö, Maiju Hyttinen & Kati Nevalainen
”Sen ei tarvitse olla kuin yksi kontakti, yksi työnantaja, yksi henkilö, joka näkee sitä vaivaa, sairautta, vikaa vammaa syvemmälle. Ja se on sitten siinä. Ei muuta kuin töihin.”
Tämä suora sitaatti tie työelämään -sivuston (1) videolta on puhutellut erityisesti viime aikoina. Sitaatin sanomaan kätkeytyy useita ulottuvuuksia niin työkyvyn määritelmästä, yksilön vahvuuksista, mahdollisuuksista, mutta myös siitä mikä työtämme työkykykoordinaattoreina viitoittaa. Työkyky-käsitteenä on kimurantti. Eri terveydenhuollon, kuntoutuksen ja työllisyyden edistämisen palveluissa se määrittyy hieman eri tavoin. Käsitettä käytetään niin työkyvyn arvioinnissa kuin myös työkyvyn tukemisessa, tieteellisessä tutkimuksessa ja arkikielessä. Käsitteen toiminnallinen sisältö kuitenkin painottuu eri toimijoilla, eri näkökulmissa ja keskusteluissa hyvin eri tavoin. Työkyvyn edistämisen yhteydessä huomioon on otettava yksilön kokonaisvaltainen toimintakyky, ympäristö, lähipiiri. (Järvikoski ym. 2018) Työkyky näyttäytyy siis hyvin yksilöllisenä, ajassa ja paikassa muuttuvana kokonaisuutena, johon vaikuttaa mm. yhteiskunnan päätökset.
Keskusteluun on noussut myös käsite täsmätyökykyinen. (2) (ks. Martimo 2020) Tämä kuvaa mielestämme mielenkiintoisesti yksilöllisen osaamisen, vahvuuksien ja taitojen sekä työnantajien tarpeen kohtaamista. Mutta pohditaanpa sitä strategiaa. Ensinnäkin työnantajakentällä yrityksen kasvu ja kehittyminen ovat keskeisiä kannattavuuden ja menestymisen tekijöitä. Näiden saavuttaminen edellyttää, että perustyö on sujuvaa. On tehtäviä ja kokonaisuuksia mihin tarvitaan tekijä – on tarve. On työntekijä, kenellä on osaaminen, motivaatio ja sopiva työkyky. On tekijä – on taito.
Sitten ympäristö. Se on rakennettu, siispä muokattavissa – tarvitaan tahto. Työkykyohjelmaan liittyen te-palveluihin on valtakunnallisesti rekrytoitu työkykykoordinaattoreita, jotka ovat juuri sitä varten, että tehtävät ja tekijät kohtaavat ja oikeanlaiset olosuhteet sekä yhteinen tavoite löydetään.
Työnantajan näkökulmasta työkyvyn tarkasteluun voidaan olettaa liittyvän myös markkinoiden näkymät ja yrityksen menestyminen. Esimerkiksi työkokeilulla, palkkatuella, työolosuhteiden järjestelytuella ja rekrykoulutuksilla on tässä merkittävä rooli ja keskustelun aihe. Keskusteluissa kuitenkin ilmenee, ettei palveluista ole tarpeeksi tietoa tai niiden hakeminen koetaan haastavana. On työnantaja – on tieto. Strategia hahmottuu; Tarve – taito – tahto – tieto. Työkyky, oli se sitten täyttä, osaa tai täsmättyä, sisältää useita ulottuvuuksia, mutta voidaan ajatella parhaimmillaan olevan yrityksen strategisen menestyksen tekijä.
Me työkykykoordinaattoreina te-palveluiden yritys- ja työnantajapalveluissa olemme teitä strategisesti ajattelevia, ennakkoluulottomia työnantajia varten, jotka haluatte nähdä osaamisen, vahvuudet, ahkeruuden ja kokonaispotentiaalin osana menestymisenne strategiaa.
Asiantuntijat:
Johanna Sirviö, työkykykoordinaattori, Lapin Te-palvelut
Maiju Hyttinen, työkykykoordinaattori, Keski-Suomen Te-palvelut
Kati Nevalainen, työkykykoordinaattori, Kainuun Te-palvelut
Lähteet:
1) https://tietyoelamaan.fi/tyota-kykyjesi-mukaan/
2) Järvikoski, Aila; Takala, Esa-Pekka; Juvonen-Posti, Pirjo; Härkäpää, Kristiina 2018: Työkyvyn käsite ja työkykymallit kuntoutuksen tutkimuksessa ja käytännöissä. Kela. Helsinki.
3) Martimo, Kari-Pekka 2020: Osittain vai riittävän työkykyinen? Blogi. Ilmarinen. Osoitteessa: www.ilmarinen.fi/tietoa-ilmarisesta/ajankohtaista/blogit-ja-artikkelit/blogikirjoitukset/kari-pekka-martimo/osittain-vai-riittavan-tyokykyinen/